Monday, August 16, 2010

Is Somebody Out There..?

Sometimes I wish I wouldn't feel like this..
  • unneeded
  • powerless
  • hopeless
  • lonely
I really feel alienated from everyone.. Why can't I live somewhere else? Why can't I find people I can REALLY trust no matter what..?
I've cried way too much over all of this s*it.. I've just had enough.. I'm not able to hide my true self that well anymore.. The barriers around my heart are starting to break..

Thanks to my (often happening) break downs I could draw our bathroom floor to anyone if they'd want that.. I just fall down and everytime I break down I feel like hurting or killing myself.. And it just keeps happening more and more often..

Maybe one of these days I will break down for good and disappear from here once and for all..

At the moment the thought makes me feel a bit more comfortable.. Especially after destroying and losing so many friendships because of my depression.. After I'm gone everyone will be so much happier.. No one will ever hear of me and they don't have to even visit my grave.. And my parents and family?
They still have my little brother..

1 comment:

  1. Hei, älä puhu noin synkeesti siitä että kuolet ja sua ei kaivattais!!! Sulla ON YSTÄVIÄ, kirje kavereita ympäri maailmaa!!!Ja varmasti kuule sun perhees kaipais sua. Ei sellaisia vanhempia ole olemassakaa jokka ei välittäis lapsistaan!!! Kuolleelle itketään AINA! Silloin sen rakkauden ja läheisen TARPEEN vasta huomaakin!

    Ja kyll, mieki jäisin kaipaamaan ja suremaan. Varsinki ku just ollaa lähennetty ja juuri suunnitellaan kaikkee yhteistä. Mistä sä nyt taas näin maassa oot? eikös sulla oo opiskelu paikka ja kaikki uus ihanuus alkamas? Sielt voi löytyä vaikka ketä IHANIA uusii ihmisii ja ehkä kenties jopa poikaystävä! Älä lannistu! Se että sulla on sairauksia on vakava ja surullinen asia.. Mut sen kanssa pitää oppii elään. Kaikkihan täältä Maailmasta kuolis ja vaipuis masennukseen jos ne alkais ajatteleen liikaa omaa sairauttaan. Ja niin joskus käykin. Surullisen usein. Älä sä vaivu siihen ansaan! Se on vaikeeta. Uskon sen. Omassa suvussa ja ystävissä oon nähnyt sen miten vaikeeta totuus on hyväksyä itselleen. Sillä itselleen se juuri onkin vaikeinta. AINA. EN sano tätä saarnatakseni tai valittaakseni. Yritän vaan saada sut ymmärtämään, että et todellakaa oo ainut joka tuntee noin! Itellä on just nyt IHAN samalainen paska fiilis.. Sama jos mäki kuolisin pois. Ei kaivattais.
    Mut en TAHDO ajatella niin. Elämä on arvokas. SItä en heitä hukkaan. Ystävät on arvokkaita. Sä oot mulle arvokas, kultanen ja ihana ystävä. Tukiranka. Kuuntelija. Älä jätä mua. En mäkää jätä sua!!!!!! *ISOHALI* Halaisin sua ja itkisin kanssas koko yön jos se olis mahdollista. Totta että on vaikeeta ku asutaan näin kaukana. JOs olisin siellä. Olisin sulla aina kylässä. katottais hölmöi animeita ja naurettais yhdessä. Se olis ihanaa.. </3

    ReplyDelete